Aamu meni kamojen raahaamiseen kirpputorille. Onneksi se on ihan tuossa vieressä, en koskaan jaksaisi millään bussilla niitä kamoja viedä. Hirveästi tavaraa, kaikkea ihanaa mistä on vaikeaa luopua. Se vaikeus näkyy nyt hinnoissa jotka ovat liian korkeita eli viikon päästä raahaan ne samat tavarat takaisin kotiin. Olisi niin mukava saada vähän rahaa. Rankkaa syödä makaroonia ja ketsuppia joka päivä. Mutta voi paulakukkamekko, sinusta luopuminen on raskainta.
Aamu siis tärvääntyi tuollaisissa puuhissa. Ihana auringonpaiste ja sisälläkin hieman valoisaa, yritänpä siis kuvata nukkeja. Eihän niistä saa yhtään kelpaavaa kuvaa otettua. En tiedä mitä vielä yritän. En saa niitä koskaan etsyyn myyntiin kun kaikki kuvat ovat niin huonoja. En myöskään ole mikään mestarikuvaaja, mutta nuo ovat vain ihan mahdottomia. Varsinkin nuo kiiltävämekkoiset. Ja tummansamettimekkoiset!
Sisällä istumisen ja kirjoittamisen sijaan houkuttaisi UFF ja 2e päivä.
Olisikohan siellä vielä se sydänkankainen juttu josta voisin tehdä kissoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti